Inspiroiduinpa nyt, kun tuosta tilanahtaudesta narisin, kertomaan, kuinka meillä yritetään huijata neliöitä.

Meillähän siis tosiaan viisi ipanaa punkaa samassa huoneessa. Samassa huoneessa myös säilytetään lelut. Lukija arvannee, miltä huone näyttää, jos leluilla ei ole paikkoja. Lukija arvannee senkin, löytyykö joku tietty lelu, jos lelut eksyvät vääriin laatikoihin.

Joka ilta ennen nukkumaanmenoa lelut kerätään paikoilleen. Meillä on suunnaton määrä erivärisiä laatikoita, joissa kussakin lukee, mitä laatikkoon kuuluu. Kolme vanhinta osaavat lukea ja pienetkin tunnistavat kohtuullisen hyvin, mikä sanan missäkin laatikossa lukee. Melko äijäpainotteistahan tuo lelusto on. Auto- ja rakennusaiheisia laatikoita on yhteensä kymmenkunta, pehmoeläimiä yksi laatikollinen, barbiet, brazit ja ponit on yhdistetty yhteen ja samaan laatikkoon. Harvemmin Jonna kuitenkaan niillä omillaan leikkii. Enemmän kiinnostaa askartelu ja majojen rakentaminen.

Lastenhuone on siis kohtuullisesti hallinnassa.

Ehkä pahin murheenkryyni on eteinen. Ei siinä kesällä mitään, mutta voi armas aika, pakkaset ja kurakelit. Takkia, kuomaa, villapukua, pipoa, hanskaa... ja varaversiot kaikelle edellämainitulle. Ahtahaksi käy. Reppuosasto on sentään ratkaistu naulakolla ja siihen ei ole lupa ripustaa yhtään mitään muuta. Päällysvaatteille ja kengille on kaappi, pipoille ja lapasille ynnä muille jokaisella oma korinsa. Noin periaatteessa vaatteet pysyvät hyvin paikoillaan, mutta kastuneiden vaatteiden kuivatusoperaatio valtaa puolet olkkarista ja makuuhuoneesta: pönttöuunien kupeessa kun kamppeet kuivuvat kohtuullisen nopeasti.

Ikuinen sisustuselementti lienee pyykkiteline. Siitä ei taideta päästä eroon.