Seitsemän työpäivää. Seitsemän pitkää, nopeasti menevää työpäivää.

Joku fiksu ohjeisti joskus, että lomalle pitäisi ikäänkuin laskeutua. Keventää hiljalleen työtaakkaa, pitää kenties hieman lyhyempiä työpäiviä ja jäädä sitten jo valmiiksi rennoissa tunnelmissa lomalle.

Minulla tämän päivän työsaldo sisältää kaksi hojks-päivityspalaveria (hojks = henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, tehdään erityisen tuen oppilaille), kevätjuhlaharjoitukset, normaalit oppitunnit, koulun kuoron harjoittamisen, ensi vuoden oppikirjojen järjestämisen, tämän vuoden oppikirjojen kuljettamisen ensi vuoden kolmas- ja neljäsluokkalaisille, kollegan avustamista arvosanojen kirjaamisessa järjestelmään (vanhimmat kollegani eivät edelleenkään oikein hallitse tietokonejuttuja ja ahdistuvat niistä suunnattomasti) ja tietysti sitten normaalit kotihommat.

Kaitsu soitti, että työmaalla oli joku homma pissinyt pahemman kerran ja sitä pitäisi jäädä korjaamaan. Pojat sitten tulivat meille vuorokauden etuajassa, mikä on toki mukavaa. En tosin ollut noin ruokapoliittisesti osannut varautua tähän, joten pikanopeasti piti loihtia korvaava tuote jauhelihapihveille. 400 grammaa jauhelihaa ei nimittäin oikein tahdo riittää kahdeksalle, ellei taikinaa jatka porkkana- ja perunaraastella sekä soijarouheella, minkä kyllä teenkin usein. Nyt kuitenkin ansiotyön viedessä normaalia enemmän aikaani olin kotona niin myöhään, että en olisi ehtinyt enää tehdä jatkettua mallia mureketaikinasta. Kiireisen kotiäidin bravuuri: kattilaan kolme purkkia tonnikalaa, purkki paseerattua tomaattia, töräys tomaattipyreetä, valkosipulia, oreganoa, suolaa, mustapippuria ja juustoa. Sekoitus, levy pienelle lämmölle ja kansi kiinni. Kastike hautuu sen hetken, kun spagetti kypsyy. Done!

Huominen päivä ei ole yhtään sen lievempi. Ensi viikolla paahdetaan jo verenmaku suussa, jos vanhat merkit paikkansa pitävät. Mikä siinä onkin, että vaikka koulun päättäripäivän tietää kyllä jo syyslukukauden alkaessa, tulee aina kiire. Kevätjuhlaa ei tietenkään ole perusteltua juhlia maaliskuussa, jolloin olisi enemmän aikaa. Luokkaa ei kannata siivota huhtikuussa, vaikka silloin ehtisikin paremmin. Viimeisiä kokeita ei voi pitää vuoden alussa, vaikka sen jälkeen olisikin rentoa laittaa arvosanat todistukseen ja hengailla loppuvuosi.

Pahimman toukokuusta tekee kaikenmaailman kivat kevättempaukset, joita järjestetään, kun toukokuussa on niin kivat ilmat ja mukava tehdä yhdessä. Kahden viikon sisään on nautittu koulufutisturnauksesta, Unicef-kävelystä, pihatalkoopäivästä, liikuntapäivästä, maatilaretkestä, luokkaretkestä ja olikohan-nyt-vielä-jotakin.

Moni kadehtii opettajien pitkää kesäkeskeytystä. Olen aika vakuuttunut, että lomaa meillä on saman verran, kuin muillakin. Vie juhannukseen asti, että pulssi on normaali ja käsien vapina lakkaa. Siinä ehtii lomailla nelisen viikkoa, jonka jälkeen täytyy alkaa suunnitella uutta lukukautta.

Tänään seinätaulustamme puuttuu enää seitsemän kukkaa. Kun taulu on täynnä, kajahtaa Suvivirsi ja ope nostaa jalat ylös!