Kaksiviikkoinen isolla sakilla alkaa olla lopuillaan. Pojat lähtevät isälleen huomenna ja Jonna ja Joonas puolestaan siirtyvät maanantaina äidilleen. Nyt tuntuu hurjalta, että asuimme tosiaan tällä porukalla joskus kolmiossa. Ei sillä, että neljä huonetta ja keittiö olisi minkään määritelmän mukaan kahdeksanhenkiselle perheelle sopivan kokoinen asunto, mutta kummasti se yksi huone lisää tuo kuitenkin tilaa.

Hienoa on ollut huomata, että porukka pelaa yhteen paremmin, kuin vaikkapa vuosi sitten. Riitelemistä on huomattavasti vähemmän. Oikeastaan Niko ja Joonas ovat enää ainoat tappelupukarit ja hekin tuntuvat älyävän, ettei ehkä kannata kovin aktiivisesti hakeutua toistensa seuraan.

Suuri muutos on myös siinä, että lapsia uskaltaa tänä kesänä päästää jo keskenään ulkoilemaan tähän omaan pihapiiriin. Viime kesänä Joonasta ja Nikoa ei vielä uskaltanut päästää ulos ilman aikuisen vahtivaa silmää. Tarkat rajat heillä on edelleen, missä saa olla ja missä ei ja raja-alueelta poistumisesta on luvattu penaltya. Koululaisten reviiri on hieman laajempi. Päivittäin käydään keskustelua aiheesta "onko epäreilua, että osa saa mennä kauemmaksi kuin toiset".

Kaksiviikkoiseen on sisältynyt lähinnä kotona oleskelua. Olemme tehneet pihahommia, käyneet kävelyllä, uimassa kerran (muuten on ollut liian kylmä), ratsastamassa muutamaan otteeseen, viettäneet juhannusta, kyläilleet mummoloissa ja kohokohtana telttailleet takapihalla. Juhannusaattoyönä kaikki viisi (Elvi ei vielä päässyt) tunkivat makuupusseineen telttaan ja vastoin aikuisten skeptisiä ennustuksia nukkuivat aamuun saakka. Seuraava yö menikin jo niin, että Niko ja Joonas komennettiin jatkuvan tappelemisen vuoksi sisälle nukkumaan jo pian iltasadun jälkeen ja Jonna ilmestyi yhdentoista maissa sisälle, koska oli alkanut sataa. Arttu ja Leevi valtasivat sitten teltan itselleen loppuyöksi. Sitten satoikin useamman päivän putkeen ja teltta siirrettiin pihavarastoon odottamaan parempaa säätä. Kenties se kasataan tänään pihalle uudelleen.

Seuraavat kaksi viikkoa pyhitetäänkin sitten terassiprojektille. Toivottavasti se on valmis, kun lapset palaavat kotiin.